Ilmavesilämpöpumppu ottaa lämpöenergiaa ulkoilmasta ja siirtää sen sisätiloihin, kun taas maalämpöpumppu hyödyntää maaperän vakaata lämpötilaa. Suurin ero on energian lähteessä – ilmavesilämpöpumppu on riippuvainen ulkoilman lämpötilasta, kun taas maalämpöpumppu hyödyntää maan tasaista lämpöä. Molemmat järjestelmät soveltuvat suomalaisiin olosuhteisiin, mutta niiden ominaisuudet ja kustannukset eroavat merkittävästi.
Miten ilmavesilämpöpumppu ja maalämpöpumppu toimivat?
Ilmavesilämpöpumppu kerää lämpöenergiaa ulkoilmasta lämmönvaihtimen avulla ja siirtää sen sisätilojen lämmitysjärjestelmään. Maalämpöpumppu puolestaan ottaa lämmön maaperästä keruuputkiston kautta, joka on asennettu joko vaaka- tai pystysuoraan maahan.
Ilmavesilämpöpumpussa kylmäaine kiertää ulko- ja sisäyksikön välillä. Ulkoyksikön lämmönvaihdin ottaa lämpöä ulkoilmasta, vaikka lämpötila olisi pakkasen puolella. Kompressori nostaa kylmäaineen lämpötilaa, minkä jälkeen lämpö siirretään sisäyksikössä kiertoveteen ja edelleen lämmitysjärjestelmään.
Maalämpöpumppu hyödyntää maan vakiintunutta lämpötilaa, joka on noin 5–8 astetta ympäri vuoden. Keruuputkistossa kiertää liuos, joka kerää lämpöä maaperästä. Lämpöpumppu nostaa tämän matalan lämpötilan käyttökelpoiseksi lämmitysenergiaksi samalla periaatteella kuin ilmavesilämpöpumppu.
Mikä on suurin ero ilmavesi- ja maalämpöpumpun asennuskustannuksissa?
Maalämpöpumpun asennuskustannukset ovat huomattavasti korkeammat laajan kaivutyön ja keruuputkiston asennuksen vuoksi. Ilmavesilämpöpumpun asennus on yksinkertaisempaa ja edullisempaa, koska se vaatii vain ulko- ja sisäyksikön sijoittamisen sekä niiden välisen putkiyhteyden.
Maalämpöjärjestelmän kokonaiskustannukset sisältävät kalliin poraustyön tai laajan kaivutyön keruuputkistoa varten. Pystysuora keruuputkisto vaatii porauksen 150–200 metrin syvyyteen, kun taas vaakasuora järjestelmä edellyttää laajan alan kaivamista. Lisäksi tarvitaan erikoisputkistoa ja keruuliuosta.
Ilmavesilämpöpumpun asennustyö on merkittävästi kevyempää. Ulkoyksikkö asennetaan perustukselle tai seinäkiinnikkeisiin, sisäyksikkö sijoitetaan tekniseen tilaan ja näiden välille vedetään kylmäaineputket. Sähköliitännät ja liitokset lämmitysjärjestelmään ovat suoraviivaisia.
Käytännössä maalämpöpumpun kokonaiskustannukset voivat olla kaksinkertaiset ilmavesilämpöpumppuun verrattuna, vaikka itse lämpöpumppulaitteen hinta olisikin samaa luokkaa.
Kumpi lämpöpumppu on energiatehokkaampi Suomen ilmastossa?
Maalämpöpumppu on energiatehokkaampi Suomen olosuhteissa, koska se hyödyntää maaperän vakaata lämpötilaa ympäri vuoden. Ilmavesilämpöpumpun tehokkuus vaihtelee ulkolämpötilan mukaan, mutta nykyaikaiset mallit toimivat tehokkaasti myös kovilla pakkasilla.
Maalämpöpumpun COP-arvo (lämpökerroin) pysyy tasaisena läpi vuoden, tyypillisesti 3–4 välillä. Tämä tarkoittaa, että yhdellä sähköenergiayksiköllä tuotetaan 3–4 yksikköä lämpöenergiaa. Vakaa energialähde takaa tasaisen suorituskyvyn riippumatta sääolosuhteista.
Ilmavesilämpöpumppujen tehokkuus on parantunut merkittävästi. Laadukkaat mallit, kuten meidän tarjoamamme järjestelmät, toimivat tehokkaasti jopa –25 °C:n pakkasessa. COP-arvo laskee kylmemmissä olosuhteissa, mutta vuosihyötysuhde (SCOP) voi silti olla 3–4 luokkaa oikealla laitteistolla.
Käytännön energiatehokkuudessa maalämpöpumppu voittaa tasaisuudellaan, mutta hyvin suunniteltu ilmavesilämpöpumppu tarjoaa riittävän tehokkuuden useimpiin kohteisiin huomattavasti pienemmillä alkuinvestoinneilla.
Mitkä tekijät vaikuttavat ilmavesi- ja maalämpöpumpun valintaan?
Lämpöpumpun valintaan vaikuttavat tontin koko, maaperän laatu, rakennuksen lämmitystarve, käytettävissä oleva budjetti ja haluttu takaisinmaksuaika. Lisäksi huomioidaan kiinteistön sijainti, ympäristön melurajoitukset ja käyttäjän tekniset vaatimukset.
Tontin koko ja maaperä ratkaisevat maalämpöjärjestelmän toteutettavuuden. Vaakasuora keruuputkisto vaatii riittävästi tilaa, tyypillisesti 1,5–2 kertaa rakennuksen lämmitettävän pinta-alan verran. Pystysuora ratkaisu sopii pienemmille tonteille, mutta kallioperä tai pohjavesiolosuhteet voivat rajoittaa porausmahdollisuuksia.
Rakennuksen ominaisuudet ohjaavat tehontarpeen määrittelyä. Hyvin eristetty uudiskohde tarvitsee pienempitehoisen laitteen kuin vanha, huonosti eristetty rakennus. Lämmitysjärjestelmän tyyppi vaikuttaa myös – lattialämmitys mahdollistaa matalammat lämpötilat ja paremman hyötysuhteen.
Budjetin merkitys on ratkaiseva. Jos alkuinvestointi halutaan pitää kohtuullisena, ilmavesilämpöpumppu on järkevä valinta. Pitkän aikavälin energiasäästöjä tavoiteltaessa maalämpöpumppu voi olla taloudellisempi vaihtoehto, kunhan takaisinmaksuaika hyväksytään.
Käyttömukavuus ja huollon helppous kannattaa huomioida. Ilmavesilämpöpumppu vaatii säännöllistä ulkoyksikön puhdistusta, kun taas maalämpöjärjestelmä on käytännössä huoltovapaa asennuksen jälkeen.